Oletko koskaan havahtunut selkätreenin jälkeen hartioiden olevan tuhannen jumissa tai kyykkytreenin menneen kirjaimellisesti pelkästään reisille?

Termi lihasepätasapaino on varmasti jokaiselle tuttu, mutta harvemmin tulee ajatelleeksi, miten paljon se vaikuttaa arkipäivän askareisiin, puhumattakaan treenaamisesta.  Pitkään jatkunut, yksipuolinen ja yleensä myös virheellinen suoritustekniikka johtaa hitaasti, mutta varmasti lihaksiston epätasapainoon.

“Asentoa ylläpitävät lihakset ovat taipuvaisia menettämään elastisuuttaan eli kiristymään (lyhenemään). Niiden lihasvoima voi olla vahva tai heikko. Kun lihakset eivät voi toteuttaa niille kuuluvia toimintarooleja, roolit menevät sekaisin pystyasentoa tukevien ja liikettä aikaansaavien lihasten kesken. Siitä seuraa lihasepätasapaino johonkin kehon osaan ja usein koko kehoon.” (Lähde: Terveyskirjasto)

Sanotaan, että “liike on lääke”, mutta minkälainen liike?

TOISTUVIEN ASENTOJEN JA SUORITUSTEN VAIKUTUS LIHASTASAPAINOON

Voisi kuvitella, että harvemmin ammattiurheilijan kropasta löytyy sen suurempia heikkouksia ja kehon lihaksisto on kunnossa, mutta mietitäänpä hetki. Olet pelannut pesäpalloa 20 vuotta, ja normaalitapauksessa sekä heitto- että lyöntiliike tapahtuvat oikealta puolelta. Kahteenkymmeneen vuoteen mahtuu tuhansia ja tuhansia toistoja, mutta aina samalle puolelle. Vasen, heikompi puoli tukee kyllä liikettä, mutta sillä ei ole tietoakaan, minkälaista työtä oikea puoli tekee. Kilpailutilanteessa korostuvat myös virheelliset asennot, kun keskittyminen ei enää riitä pitämään oikeaoppista asentoa yllä. Väsynyt kroppa suorittaa liikkeen hieman vajanaisesti, ei-niin-optimaalisesta nivelkulmasta, mikä lisää luonnollisesti loukkaantumisriskiä.  Tällöin korostuu harjoittelun laatu. Oletko treeneissä tehnyt vähän sinne päin, vai teetkö liikkeet huolella ja oikein?

Ei tarvitse olle ammattiurheilija, ei edes aktiiviliikkuja, että lihaksisto voi olla epätasapainossa. Loistavia esimerkkejä löytyy mm. päätetyötä tekevistä. Suurin osa päivästä kuluu istuen, pää edessä eikä tietoakaan ryhdikkyydestä. Hartiat ovat painuneet kasaan, selkä on pyöreänä ja vatsa on vailla tukea. Tuttua? Asento on kokonaisuudessaan eteenpäin kallistunut.

Tyypillinen päätetyötä tekevän asiakkaan rinta on kireä kuin viulun kieli, eikä lapatuesta ole tietoakaan. Päänsärky on enemmän sääntö kuin poikkeus.

Kun vatsalihaksia aletaan treenata, kipuilee alaselkä – miksi? Yksinkertaisesti vatsoissa ei ole tukevia lihaksia, jotka pitävät asentoa yllä. Sitten kun pitäisi alkaa kyykätä kovilla painoilla ilman keskivartalon tukea, on keho valmis sanomaan itsensä irti.

Jos asentoa ei pysty pitämään yllä normaalissa seisoma-asennossa, miten on mahdollista tehdä liikettä lisäpainoilla?

VAHVUUDET JA HEIKKOUDET HUOMIOON

Myös ihmisvartalossa pätee tietyt lainalaisuudet – vahvempi vie voiton. Ihmisessä on yli 600 lihasta ja noin puolet niistä ovat “normaaleja” tahdonalaisia lihaksia. Näistä osa on pinnallisia ja osa syviä lihaksia. Toiset lihaksista ovat syystä tai toisesta vahvempia ja toiset heikompia. Vahvempi lihas dominoi, ja heikompi väistyy tieltä tosi paikan tullen. Hyvänä esimerkkinä etu- ja takareiden lihakset. Etureiden dominoidessa on esimerkiksi jalkakyykkyä vaikea saada tuntumaan takareiden ja pakaran lihaksissa varsinkin painojen ollessa suuria ja suoritustekniikoiden vajaita. Vahvemmat etureidet pelastavat heikot takaketjun lihakset ja tällöin kyykkytreenit menevät kirjaimellisesti reisille.

Kun keho on vuosia ollut virheellisessä asennossa ja suorittanut vääriä liikemalleja, on päivän selvää, että jokin paikka kipuilee. Vaikka kuinka kävisi hieronnassa, ovat hartiat viikon päästä samanlaisessa jumissa. Liian usein hoidetaan oiretta, eikä itse syytä. Selän kipuillessa syypää ei aina löydy itse kohteesta. Pitää osata tarkastella tilannetta laajemmin. Kiristääkö pakarat? Onko syvien vatsalihasten toiminnassa puutteita?

Oma kilpaurheilu-urani painottuu palloilulajien puolelle, ja olen aina ollut liikunnallisesti aktiivinen. Olen pitänyt itseäni myös tavallista notkeampana. Kuntoni oli kiitettävä ja voimatasoni olivat hyvät. Tiedostin kyllä varsin hyvin heikkouteni, mutta mentaliteettini oli “korosta vahvuuksiasi ja pyri niillä eteenpäin”. Nykyisin ajattelen hieman eri tavalla. Onneksi.

Kun pääsin ensimmäistä kertaa kokeilemaan Fustraa, totuus iski vasten kasvoja. “Enkö mä hitto pysty näin yksinkertaiseen liikkeeseen”, “Miten niin muka mun pakarat ei hermotu oikein”.  

Oli niin paljon huomioitavaa ja liikkeet tuntuivat aluksi hyvin epäluonnollisilta. Tosiasiassa liikkeet eivät olleet epäluonnollisia – suoritustyylini olivat. Sen lisäksi, että vartalo on minun tämän hetkinen työvälineeni, haluan pitää sen kunnossa ja varmistaa, että se saa vain parasta. En halua, että liikkumiseeni tulee esteitä tai että sitä rajoittaisi itse aiheutettu epätasapaino lihaksissa.

Sporttisin terveisin

Elli Kauppinen, Fustra-ohjaaja

MODERNIN IHMISEN RYHTI

Ryhtiongelmat ovat lisääntyneet tietokone- ja kännykkäkulttuurin myötä. Niin kutsuttu someniska vaivaa jo nuorempaakin sukupolvea. Pää on työntynyt eteen alaspäin, venyttäen ja kuormittaen niskan aluetta ja aiheuttaen ajan mittaan jopa rakenteellisia muutoksia niskarankaan. Myös lihasepätasapaino kehon etu- ja takaosan välillä on korostunut. Kehon etupuolen lihakset ovat vahvemmat suhteessa selän puolen lihaksiin. Etupuoli työskentelee siis liikaa ja takaosa liian vähän. Tämä johtaa helposti etuosan lihasten kiristymiseen ja selkäpuolen lihasten heikkouteen sekä yläselän venyttyneisiin lihaskalvoihin.

Minkälainen on tilanne ajan myötä, jos kehon linjaukseen ei saa korjausta, asennon hallinta ei parane tai
liikkuvuus ei lisäänny?

FUSTRASTA RYHTIÄ

Fustra-harjoittelun avulla tähtäämme ryhdin oikenemiseen ja huonosta asennosta johtuvien kiputilojen ehkäisemiseen. Harjoittelun avulla lisätään liikkuvuutta ja vahvistetaan kehoa monipuolisesti huomioiden erityisesti takaosan lihaksistoa. Ydintuki eli keskivartalon syvien lihasten vahvistaminen on yksi ydinkohdista, jota harjoitetaan. Kun keskivartalon syvä tuki on riittävän vahva, tulee myös ryhdin kannatteluun kestävyyttä.

Fustrassa huomioidaan kehon 6 kontrollipistettä, joiden kautta linjaukseen pyritään. Alussa Fustra-ohjaaja tarkistaa asiakkaan seisoma-asennon ja mahdollisesti myös istuma-asennon. Hän havainnoi miten keho linjautuu. Harjoittelun aikana ohjaaja seuraa, että kontrollipisteet pysyvät mahdollisuuksien mukaan linjassa ja auttaa asiakasta korjaamaan virheasentoa myös liikkeiden aikana. Riittävän monen harjoittelukerran ja toistojen myötä asiakas alkaa hahmottaa asentoaan paremmin.

HARJOITTELUN YDINAJATUS

Fustra-harjoitus aloitetaan lämmittelyllä, useimmiten crosstrainerilla. Jo lämmittelyn aikana pyritään hakemaan hyvää, ryhdikästä vartalon asentoa. Tässä selviää usein myös asiakkaan ongelmakohtia.
Tämän jälkeen siirrytään avaaviin keppiliikkeisiin ja muihin dynaamisiin venyttelyihin. Näiden tarkoituksena on avata kiristäviä lihaksia pikkuhiljaa liikeratoja kasvattaen. Seuraavaksi harjoitetaan voimaliikkeitä, joilla vahvistetaan heikompia lihasryhmiä. Keskivartalon lihaksia harjoitetaan erikseen, mutta myös jokaisessa Fustra-liikkeessä syvät keskivartalon lihakset tekevät työtä ja kannattelevat vartaloa ryhdikkäänä.

OHJAAJAN MERKITYS

Harjoittelussa ohjaajan rooli on tärkeä. Hän havainnoi, arvioi ja korjaa asiakkaan tekemistä ja asentoa.

Asiakkaani sanoin: ” Vaikka olen muutaman pt:n palveluita käyttänyt aiemmin, ensimmäistä kertaa joku näytti ihan kädestä pitäen kropan ongelmakohtia ja antoi konkreettisia ohjeita niiden korjaamiseen. Näköjään voi vielä yli kolmikymppisenäkin saada ihan uuden näkökulman omaan kehoon ja liikkumiseen! Etenkin parempi tietoisuus yläkropan käytöstä tulee tarpeeseen, kun palaan taas työkoneen ääreen vuodenvaihteen jälkeen.”

Haluaisitko sinä kohentaa ryhtiäsi? Varaa itsellesi tutustumistunti Fustraan.

Ryhdikkäin terveisin,
Fustra-ohjaaja Tiina Nordgren

MITÄ ON LIIKKUVUUS?

Liikkuvuus on olennainen osa kehon normaalia toimintaa. Liikkuvuus koostuu selkärangan ja nivelten liikkuvuudesta sekä lihasten ja niveltä ympäröivien kudosten venyvyydestä.

Kireä lihaskudos voi rajoittaa liikkuvuutta samalla tavalla kuin kireät nivelen tukirakenteet. Joustavuutta näihin rakenteisiin ja lihaskudokseen voidaan lisätä esimerkiksi jatkuvasti toistettavan venyttävän liikkeen avulla. Fustra-harjoittelussa käytetään mm. dynaamista, liikkeen aikana tapahtuvaa venytystä. Keho pysyy liikkeiden aikana lämpimänä ja vastaanottaa näin paremmin venytysvaikutuksen. Tämän seurauksena nivelen kireät rakenteet muuttuvat joustavimmiksi, samoin lihaskudos. Fustra-ohjaaja vierellä huolehtii siitä, että ohjattavan suoritustekniikka pysyy hyvänä liikkeiden aikana, jotta venytys kohdentuu oikein.

LIIKKUVUUDEN MERKITYS?

Liikkuvuus on yksilöllinen ominaisuus, joka riippuu osittain perintötekijöistämme, mutta myös liikuntatottumuksistamme. Liikkuvuutta tulisi jatkuvasti ylläpitää ja kehittää tarpeen mukaan. Menetettyä liikkuvuutta on vaikeampi palauttaa kuin esimerkiksi menetettyä lihasvoimaa. Liikkeen laatu on myös riippuvainen liikkuvuudesta. Mikäli esimerkiksi oman lajin vaatima liikkuvuus on huono, ei urheillessa pysty tekemään laadukasta suoritusta ja vammariskit kasvavat. Myös voimaharjoittelussa tulokset saavutetaan parhaiten hyvän liikkuvuuden myötä.

Liikkuvuus vaikuttaa myös perusterveyskuntoon. Esimerkiksi selän, lonkan alueen ja niska-hartiaseudun huonolla liikkuvuudella on yhteys kyseisten alueiden kiputiloihin, jäykkyyden tuntemuksiin sekä rangan kulumamuutoksiin. Hyvän liikkuvuuden ylläpito näillä alueilla ylläpitää osaltaan hyvää ryhtiä ja vähentää välilevyjen kuormitusta. Myös ikääntyvillä liikkuvuuden merkitys kasvaa. Se on tärkeää, jotta jokapäiväiset toiminnot sujuvat.

KUINKA VOIN PARANTAA LIIKKUVUUTTA?

Monet lihaskireydet ovat saattaneet ”asua” kehossa jo niin kauan, että niiden korjaaminen vie pitkän ajan. Esimerkiksi huono ryhti on ajan myötä saattanut aiheuttaa kehossa lihasepätasapainoa, ja tämä puolestaan voi oireilla kipuna sekä johtaa liikerajoituksiin. Rajoittuneet liikkeet puolestaan aiheuttavat kehoon lisää kireyksiä.

Kehonhuolto on saattanut myös liikuntaharrastuksen ohella jäädä vuosiksi huomiotta. Tällöin on kehossa saattanut syntyä tila, jossa harjoittelemisen jälkeiset kiputilat vaivaavat, keho on ikään kuin ”jumissa”. Tällaisen tilan purkaminen vaatii aikaa ja oikealla tavalla tapahtuvaa liikkuvuusharjoittelua.

Useilla Fustra-asiakkaillani on ongelmia ryhdin ja liikkuvuuden alueilla. Osalla runsas istuminen ja näyttöpäätetyöskentely on saattanut vaikuttaa ryhdin heikkenemiseen. Toiset ovat ehkä harjoitelleet vuosia, mutta kehonhuoltoon ei ole tullut varattua riittävästi aikaa. Keho tuntuu jäykältä ja kipuilee. Puolierot voivat olla merkittäviä ja vaikuttaa näin koko kehon linjaukseen.
Fustra-harjoittelulla tähtäämme tasapainoiseen kehoon. Pyrkimyksenä on saavuttaa kehoon hyvä liikkuvuus ja lihastasapaino.

Parantunut liikkuvuus johtaa liikkeen rentouteen ja myös parantuneeseen kehonhallintaan niin arjessa, harrastuksissa kuin työssäkin. Tällaisessa kehossa on helppo ja hyvä olla.

Ystävällisin terveisin, Fustra-ohjaaja Tiina Nordgren

Niska- ja hartiaseudun kivut ovat työikäisillä hyvin yleisiä. Kun kivusta on tullut jokapäiväinen kaveri, työhön voi olla vaikea keskittyä. Yöunen laatu on saattanut kipujen vuoksi heikentyä, ja päivällä väsyttää. Tällöin pinna kiristyy helposti, eikä työkavereidenkaan kanssa jaksa oikein tulla juttuun. Jatkuva särkylääkkeiden käyttö ärsyttää vatsaa, mikä tekee olon entistä kurjemmaksi. Ovatko sairauspoissaolot tällöin ainoa ratkaisu? Ei, sillä Fustra auttaa.

TUTKITUSTI JA TODISTETUSTI TEHOKAS FUSTRA

UKK-instituutin virallisen vaikuttavuustutkimuksen mukaan Fustra vaikuttaa merkittävästi niska- ja hartiaseudun kipuun, säännöllisyyteen ja rasittuneisuuden tunteeseen. Johtuivatpa kivut sitten istumatyöstä tai fyysisen työn aiheuttamista vaivoista, Fustralla saadaan tutkitusti tuloksia kipujen vähentämiseen.

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamat vaivat ovat yksi merkittävimmistä sairauspoissaolojen syistä.

Pitkittyessään niska-, hartia- ja selkäkivut voivat aiheuttaa myös mielenterveyden ongelmia, mikä saattaa johtaa pitkäaikaisiin poissaoloihin. Yksi sairauspoissaolopäivä maksaa EK:n laskelmien mukaan yritykselle keskimäärin 350 euroa. Työntekijälle itselleen kyseessä voi olla elämänlaatua merkittävästi heikentävä asia. Siksi se, että työntekijä voi hyvin, on sekä työntekijän että työnantajan etu.

FUSTRAA TYÖPAIKALLE

Fustraaminen on helppo aloittaa yrityksissä esimerkiksi järjestämällä liiketestipäivä yrityksen omiin tiloihin. Työntekijät voivat etukäteen varata ajan henkilökohtaiseen liiketestiin, jossa valmentaja kartoittaa henkilön mahdolliset asentovirheet ja liikkuvuuden. Aikaa liiketestiin kuluu noin puoli tuntia. Liiketestiin osallistuja saa henkilökohtaisen palautteen sekä vinkkejä jatkoharjoitteluun sekä oman hyvinvoinnin kohentamiseen ja ylläpitämiseen. Tämän jälkeen henkilöllä on mahdollisuus halutessaan aloittaa säännöllinen harjoittelu. Pienryhmäharjoittelua on mahdollista järjestää yrityksen omissa tiloissa. Pienryhmässä harjoittelee enintään viisi henkilöä, jotta voidaan taata turvallinen ja tehokas harjoittelu kaikille.

Kokemusten mukaan työntekijät ovat kiitollisia siitä, että työnantaja järjestää mahdollisuuden kokeilla Fustraa työpäivän aikana. Vähemmän liikkuneilla on matala kynnys tulla liiketestiin, koska se tehdään tavallisissa työvaatteissa, eikä se vaadi välttämättä aiempaa liikuntaharrastusta. Enemmän liikkuvat ovat puolestaan pitäneet hyödyllisenä saamaansa palautetta kehonsa tilasta esimerkiksi liikkuvuuden ja lihastasapainon suhteen.

Fustra on erinomainen keino lisätä työntekijän työtyytyväisyyttä ja sitoutuneisuutta työnantajaan. Hyvinvoiva työntekijä on usein energinen ja aikaansaava. Hyvä ryhti ja vahva keho antavat hyvän pohjan myös henkiselle hyvinvoinnille, joka näkyy positiivisuutena työyhteisössä. Suuri vaihtuvuus ja jatkuvat rekrytointikulut ovat turha menoerä, kun ne voidaan välttää pitämällä huolta nykyisistä työntekijöistä.

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan työhyvinvointiin sijoitettu euro voi tuottaa jopa kuusi euroa takaisin.

Tähän vaikuttaa muun muassa sairauspoissaolojen vähentyminen sekä parantunut asiakastyytyväisyys. Jokainen työntekijä vaikuttaa joko välillisesti tai suoraan asiakaskokemukseen. Kun hän voi työssään hyvin, viestii hän huomaamattaan asiakkaalle yrityksen luotettavuudesta, tehokkuudesta ja asiantuntevasta palvelusta.

Ota yhteyttä, niin suunnitellaan yhdessä sinun työpaikallesi parhaiten soveltuva hyvinvointikokonaisuus.

Ystävällisin terveisin, Fustra-ohjaaja Jenni Pitkänen

KATSE TULEVAISUUTEEN

”Nyt lähdemme rakentamaan kuntoasi loppuelämää varten”, on useasti toistamani lause työssäni. Iästä riippumatta asiakkaani haluavat voida arjessa paremmin ja alkaa liikkua tavoitteellisesti kohti omaa huippukuntoaan tai he pyrkivät vaivoista eroon. Fustra-harjoittelussa jokainen asiakas pääsee tutustumaan omaan kehoonsa aivan uudella tavalla. Mietimme tapoja joilla keho muistaisi, sekä jaksaisi, kantaa sen ihanteellisen ryhdin vielä vuosienkin päästä, kun arki painaa niskassa.

Miten saadaan pidettyä harjoittelumotivaatiota yllä, kun töissä deadlinet lähestyvät, kotona selvitettävänä ovat lasten riidat ja vielä ruokakin olisi saatava pöytään?

Meillä kaikilla on oma käsitys siitä, miten kehoamme tulisi liikuttaa. Jokaisella on jonkinlainen liikuntatausta joko hyötyliikunnan tai tavoitteellisen treenaamisen parista. Liikuntatavat ja -rutiinit palvelevat varmasti jotain tarkoitusta, mutta ovatko ne parhaat mahdolliset eväät tavoitteiden saavuttamiseksi? Tuntuuko välillä siltä, että treenit junnaavat paikoillaan tai jokin liike omassa salitreenissä kipeyttää kehoasi? Keskeytyykö se perinteinen leikkituokio lastenlasten kanssa yllättävään selkäkipuun? Tällöin on oikea aika alkaa oikomaan liikkeitä ja etsiä kokonaan uusia tapoja suorittaa liike. Saatat huomaamattasi korostaa ja vahvistaa virheellistä asentoa kehossasi! Kipu saattaa vain pahentua eikä kehosi taivukkaan enää samaan. Tässä vaiheessa joku alan ammattilainen astuu usein kuvaan —­ Fustra-ohjaajien luokse tullaan juuri tällaisten oireiden kanssa.

AMMATTILAISEN AVULLA ONNISTUT

Me Fustra-valmentajat opetamme asiakkaillemme perusasioiden, kuten lapa- ja keskivartalotuen, lisäksi paljon myös sellaista, mitä he haluavat oppia tai ovat halunneet jo pitkään osata. Isoimpana, ja ehkä tärkeimpänä asiana ainakin itse pidän sitä, että saan asiakkailleni opetettua sen, kuinka nautinnollista liikunta voi olla ja millaisia muutoksia kehoon saadaan oikeanlaisella liikkumisella. Miten ihanaa aamulla on herätä ilman kropan kolotusta tai kun kauppakassien kanto ei olekaan enää se kaupassa käynnin inhottavin hetki. On myös muistettava oman mukavuusalueen ulkopuolelle menon tärkeys kehityksen kannalta. Ennen kaikkea on tärkeää, että saan asiakkaani ajattelemaan liikuntaa enemmänkin osana arkea, hyötyliikunnan ja tavoitteellisen treenaamisen lempeänä tasapainona, lepoa sekä ravitsevaa ravintoa unohtamatta.

PIENISTÄ PUROISTA MUODUSTUU SUURI JOKI

Vaikka Fustra-harjoittelu on haastavaa, tehokasta ja intensiivistä treeniä, on asiakassuhde myös paljon muuta. Alusta alkaen annamme asiakkaillemme pieniä kotitehtäviä, jotka treenijakson alussa usein liittyvät hyvän ryhdin harjoitteluun. Tätä kautta saamme jo ujutettua vähän itseämme ja Fustraa asiakkaamme arkeen. Yksittäisten asioiden, kuten lantionhallinnan harjoittelu peilin edessä, kokouksessa istuessa keskivartalon aktivointi sekä pari pysäkkiä aiemmin bussista pois jääminen sekä raikkaan ulkoilman hengittely, alkavat tehdä ihmeitä. Huomaamatta asiakas alkaa viikko viikolta enemmän miettimään ryhtiään, saa parantuneesta ryhdistään kehuja kavereilta ja huomaa kuinka koko olo onkin virkeämpi. Tällöin me pääsemme treeneissämme etenemään uusiin, haastavampiin liikkeisiin. Pian ensimmäisellä tunnilla tehty päänylivienti kepin kanssa alkaa tuntua helpolta hallita, eivätkä olkapäät olekaan enää niin kipeät. Salilla kyykkääminen on muuttunut helpommaksi, koska lantion hallinta on muuttunut merkittävästi. Paremman ryhdin mukana on tullut myös kivuttomammat aamut.

Me haluamme jättää pysyvän muistijäljen asiakkaamme kehoon siitä, kuinka itseään tulee kantaa ja miltä temppelissämme tulee tuntua.

KOSKAAN EI OLE LIIAN MYÖHÄISTÄ

Haluaisin osittain kumota ”vanha koira ei opi uusia temppuja” -sanonnan. Faktahan on, että iän myötä oppiminen hidastuu ja opitut tavat istuvat tiukemmassa, mutta mikään ei ole mahdotonta. Iän myötä asiat, joita pidämme nyt itsestään selvinä, kuten tasapaino ja lihaskunto, heikentyvät. Kyllä minä ainakin haluan vielä 70-vuotiaana jaksaa täyttää kalenteriani erilaisilla liikuntatunneilla, leikkiä lastenlasteni kanssa karhuperhettä ja herätä aamuihin niin kivuttomana kuin se vain on mahdollista. On myös paljon omasta itsestä kiinni, kuinka kovasti haluaa oppia, miten pitkälle itseään haluaa kehittää ja kuinka paljon on valmis tekemään töitä. Me Fustra-valmentajat olemme siinä auttamassa ja opettamassa koko matkan. Yli 70 vuotias asiakkaani sanoi minulle viime treeneissä, kuinka hän on minun kanssani treenatessa vihdoin ymmärtänyt, mitä hänen lapaluidensa tulee tehdä. Toinen kertoi vähentäneensä päivittäisestä kolmen särkylääkkeen annostuksestaan kaksi pois! Fustralla saavutetut tulokset ovat loppuelämän mukana kulkevia oppeja paremmasta olosta, joita tietenkin tulee pitää yllä säännöllisellä harjoittelulla. Mutta kun kerran olet ne opetellut kunnolla, on niiden ylläpitäminen helpompaa. Fustran avulla onnistut nyt ja vielä vuosien kuluttua!

Ryhdikkäin terveisin, Fustra-ohjaaja Sarianne Vallioniemi