Liikunnan vaikutus mielenterveyteen ja toisinpäin

Jokainen meistä on varmasti kuullut lausahduksen “ihminen on psykofyysinen kokonaisuus” tai “terve mieli terveessä kehossa”.

Jos toinen näistä voi huonosti, reagoi myös toinen siihen.

Olet varmasti myös huomannut vuodenaikojen merkityksen vireystilaan. Auringon paisteessa tekee mieli lähteä reippailulle ja olo on sen jälkeen energinen.

Toisin kun syksyllä. Illat pimenevät ja treeneihin lähdöstä tulee vaikeampaa ja yhä useammin kotisohva on parempi vaihtoehto kuin lenkkeily. Myös energiatasot voivat olla aamusta iltaan matalat.

Jo 30 minuutin liikkuminen kohottaa mielialaa ja saa kehossa positiivisia vaikutuksia aikaan. Vaikka kyse on vain kolmestakymmenestä minuutista, on aloittaminen usein haasteellisinta.

Jokainen varmasti tietää, että harvemmin katuu tehtyä treeniä, vaikka lähteminen olisi ollut haastavaa.

Masennus on kuitenkin yksi kansantaudeistamme, eikä se katso ikää, sukupuolta tai elintasoa. Toiset ovat alttiimpia psyykkiselle ylikuormitukselle, kuin toiset.

Mielen järkkyessä kehossa voi ilmetä erilaisia kipuja, suoliston toiminnan häiriöitä tai neurologisia oireita, joille ei tutkimuksista huolimatta löydy selitystä. Puhutaan somatisaatiosta, jolloin psyykkinen kuormittuneisuus muuttuu fyysiseksi.

Ihmisen mieltä ja kehoa ei voida erotella, vaan ne toimivat kokonaisuutena ja vaikuttavat jatkuvasti toinen toiseensa.

Liikunta pitää yllä masentuneen tai ahdistuneen ihmisen fyysistä suorituskykyä. Kaikki ihmiset kokevat ajoittain masennusta ja ahdistuneisuutta, mutta eivät menetä silloinkaan toimintakykyään”

UKK-instituutin tekemän tutkimuksen mukaan ohjattu säännöllinen liikunta on lievittänyt masennus- ja ahdistusoireista kärsivien potilaiden elämää. Joissain tapauksissa siitä on ollut jopa yhtä paljon hyötyä, kuin lääkehoidosta.

Miksi?

Liikunta tehostaa verenkiertoa ja lisää endorfiinin tuotantoa, mikä laskee kortisoli-hormonitasoja,  jotka ovat koholla etenkin pitkittyneestä stressistä tai uupumuksesta kärsivillä henkilöillä.

Liikunnan aikana myös serotoniinia ja noradrenaliinia on elimistössä enemmän, jotka tutkijoiden mukaan ehkäisevät masennusta.

Kortisoli on hormoni, jonka eritys lisääntyy stressi-tilanteessa. Sopivissa määrin kortisoli on hyödyllinen, sillä se parantaa tarkkaavaisuutta ja muistia. Hetkellinen kortisolin erityksen nousu auttaa immuunijärjestelmän toiminnassa ja auttaa tautien torjunnassa.

Pitkittynyt kortisolin liikaeritys puolestaan heikentää muistia ja immuunipuolustusjärjestelmää.

Muita kortisolin liikaerityksen merkkejä ovat:

  • Nukut huonosti
  • Suoliston toiminnan häiriöt
  • Paino nousee
  • Himoitset herkkuja
  • Ahdistuneisuus ja alakuloisuus

Ryhmä- ja yksilövalmennuksessa yhdistyy liikunnan sosiaaliset, hormonaaliset ja fyysiset vaikutukset.

Mielestäni liikunnassa yksi parhaimmista tunteista on itsensä ylittäminen ja onnistumisen tunne. Työ ja muut sosiaaliset suhteet ovat pitkälti riippuvaisia toisesta osapuolesta, ja vaikka kuinka laittaisit itsesi likoon, ei lopputulos ole aina toivottu.

Urheilu ja liikunta on aina ollut minulle eräänlainen pakokeino. Sen tuottama hyvänolontunne  ei koskaan petä.  Kun muu elämä on tuntunut haastavalta, on minulla ollut se oma juttu, johon vain minä itse voin vaikuttaa.

Osa valmennettavistani on jo ennestään fyysisesti aktiivisia, mutta liikuntatottumukset ovat hyvinkin kaavoihin kangistuneita. Pahimmillaan liikunnasta on tullut pakkomielle ja lepopäiviä ei mielellään pidettäisi – “Hard work pays off”.

Kurinalaisesta elämäntyylistä huolimatta kehitystä ei tapahdu ja liikunnan tuottama mielihyväntunne on vaihtunut pakonomaiseksi suorittamiseksi. Liikunta ei synnytä enää samanlaista hyvänolontunnetta ja onnistumisen kokemuksia, vaan se on samanlainen rutiini, kuin vessassa käyminen.

Tällöin valmentajan apu on tarpeen. On siis eri asia treenata fiksusti ja kovaa, kuin päättömästi.

Haluan muistuttaa, että matkasta pitää nauttia, tulos syntyy sen myötä. Mieleenpainuvin kommenttini valmennettavaltani oli: “tämän myötä olen saanut liikunnaniloni takaisin”.

Sporttisin terveisin

Elli Kauppinen, Fustra-ohjaaja

Haluan tietää lisää